….yksi etappi päättyi

Kaikki päättyy aikanaan, eikös niin jossain laulussa sanottu? Ihanat 8 viikkoa kolmen iloisen rosvon ja Vilma-mamman kanssa tulivat täyteen, ja nyt pönöset ovat jo omissa kodeissaan. Kaikille rosvopojille löytyi aivan ihananmahtavat kodit, ja hyvillä mielin pojat luovutin. Ilman kyyneleitä ei tosin näillä(kään) kerroilla selvitty, jokainen pönö on omalla tavallaan spesiaali ja jokaisella on "se jokin", johon ihastuin. Luovutus onkin minulle tässä vaiheessa se pahin "etappi", kakruihin kun ehtii aina kiintyä niin paljon näiden 2 kk:n aikana! <3

Muuruvedellä viimeiset päivät sujuivat ulkoillen sään mukaan ja kaikenlaista puuhastellen. Saunan lämmityksessä pönöt olivat ahkerasti avustamassa, kuten myös karviaisten poiminnassa. Selvästikin pönöissä alkoi näkymään rohkaistumisen merkkejä ulkomaailman suhteen, sillä omatoimiset tutkimusmatkat naapuriin sataman puolelle ja yläpihalla jopa pihatielle alkoivat olla ohjelmistossa! Rohkeita veijareita! Päivän touhujen lomassa olikin sitten hyvä asettua jonkun hoitotädeistä kanssa päikkäreille, alla olevassa kuvassa vuorossa Madde. :) 

Matka Helsinkiin sujui hyvin. Pönöt nukkuivat melkeinpä koko matkan, niin että vain viimeisen puolen tunnin aikana isossa matkahäkissä oli säpinää. Perillä Helsingissä otettiin kämppä haltuun kuten aiemminkin, hajut ja paikathan olivat tuttuja jo. Kuvia pönöjen touhuista koitin saada otettua, mutta meno oli sattuneesta syystä varsin reipasta, joten julkaisukelpoiset kuvat ovat pääosin uni-aiheisia… ;) 

Pönöjen erilaisia nukkuma-asentoja. Jesper varsinkin oli oikea maisteri selällä nukkumisessa… Ja voi että miten suloisia pönöt olivatkaan nukkuessaan! <3 (hereillä toki myös! :D)

Yhteispotretin otto pönöistä olikin sitten toinen juttu… Yllä muutama edes jonkinlainen otos! Kiitos Martta kuvausavusta!! :)

Hoitotädit asemissa. Vaikka oltiinkin ihan suojatussa tilassa (eikä esim. ulkona), olivat hoitotädit skarppina pönöjen nukkuessa. Ja yhteistyöllä pönöjen vahtiminen onnistui hyvin! :)

Ulkona olikin sitten hyvä yhteistuumin tuhota kaninkarvainen palkkauslelu. Kun pönöt ekan kerran pääsivät lelua haistamaan ja sillä sitten leikkimään, ei jäänyt kyllä terrieri-luonne epäselväksi! Tiukka taistelu lelun herruudesta käytiin, lopputulos jäi kylläkin arvoitukseksi, sillä tiukkis-kasvis puuttui peliin äänten kiivastuessa…. Täällä Helsingissä pönöt kulkivat ulkona myös erittäin reippaasti. Pönöt pääsivät aamu- ja iltaköpsyttelyille mukaan, ja isojen perässä seuraaminen sujui ongelmitta. Lähimetsä otettiin myös omilla "ulkopyrähdyksillä" tehokkaaseen käyttöön! Kantojen ja kivien päälle kiipeilyt, käpyjen kantaminen, ja mustikanvarpujen sekaan sukeltaminen oli huisinhauskaa! :D

Väsymys kun iskee, niin veljestä saa oikein mukavan ja suojaavan unikaverin. Yllä muutamia pönöjen uni-kuvia kaverin kanssa. Aivan ihananhellyttäviä! <3

Kolme iloista rosvoa kukin ennen luovutusta: Joonatan, Jesper ja Kasper. Meikäläisen muruset <3

Vilma-mammaltakin saatiin kuvaterveisiä: 

Vilman kotiutuminen on onneksi sujunut hyvin. Itkua tai ikävöimistä pentujen perään ei ilmaantunut, ja maidon erityskin asettui nopeasti. Velipuoli-Hessu laitettiin Vilman toimesta heti ensimmäisenä iltana kuriin ja järjestykseen, ja tässä on pysytty! ;D

Ensimmäisenä rosvopojista omaan kotiinsa lähti Kasper, joka pysyykin kutsumanimeltään Kasperina. Tämä ihana nappisilmä-pusuttelija muutti Samin, Miian ja Isla-neidin kaveriksi tähän lähelle, joten niin kamala ikävä pojua ei pääse syntymään. Kasper murskasi kyllä sydämeni täysin, siinä oli heti alusta saakka jotain kovin tuttua… Liekö muistuttaa isoisäänsä Kaapoa, vai mikä on…  <3

Alla kuvia Kasperin kotitouhuista, kiitos Sami ja Miia kuvista! :) 

Sitten olikin aika Jesperin, eli nykyään Tujun lähteä omaan kotiinsa. Tämä veijari jätti kyllä iison tassunjäljen sydämeeni, ehkä siksi, että poju oli se, joka ensimmäisenä kiipesi syliini ja joka ensimmäisenä heilutti minulle häntää <3 Tuju muutti Mirvan ja Nala-labbiksen luokse Kajaaniin, joten ihan heti poitsua en pääse näkemään… Toivottavasti kuitenkin reissuja etelään tulee Tujulle kera emäntänsä runsaasti! ;) 

Tujun seikkailuja voi seurata Tujun & Nalan blogista: http://nalanen.blogspot.fi

Alla kuvia Tujun kotimatkasta sekä puuhasteluista uusissa kotimaisemissa, kiitos Mirva kuvista! Sorsapaisti melkein tuli…. ;) 

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, lähti Joonatan eli nykyään Totti, Oonan ja Laurin kaveriksi Espooseen. Tämä pikkuäijä jäi minulle sijoitukseen, joten poitsua pääsen näkemään runsaasti. Hauskaa on, että Totin "isoäiti" on ystäväni Outi, jonka kautta koti pojalle järjestyikin. Ja näin ollen pönöllä on eeeritttäin vahva taustatuki, joten tältä osin minun ei huolta tarvitse kantaa! Totti vei myös paikan sydämessäni varsin äijämäisellä olemuksellaan, kuitenkin niin myös, että se hellyydenkipeä pusuttelija pönöstä löytyy myös <3 Ihana pikkuäijä! Alla kuvia Totista uudessa kodissaan, kiitos Oona kuvista! 

<3 Voi, kun saisi sitä pennuntuoksua pullottettua. Ei ole myöskään suloisempaa kuin pieni karvainen tassu, silloin 0-vuorokauden iässä kuin myös 8-viikon iässä <3

Kaikkea hyvää Kasperille, Tujulle ja Totille, ja onnea ja ihania hetkiä teille Sami, Miia ja Isla, Mirva, Oona ja Lauri näiden kolmen iloisen rosvopojan kanssa! Nähdään, pidetään yhteyttä ja aina saa soittaa ja tulla käymään! :)